torstai, 23. joulukuu 2010

Aatonaaton tunnelmia.

Olen aina pitänyt aatonaatosta. Siihen kuuluu mukavia viime hetken jouluvalmisteluja ja aaton odotusta sekä pikkuhiljaa saapuva joulun tuoksu ja tunnelma. Tänä vuonna aatonaattoa vietettiin sisätiloissa nyttemmin mummolaksi vaihtuneessa kodissa. Hieman kuitenkin kerkesin pakkasilman purevuutta tunnustella joululahjahuiveja kuvatessa. 

Tänä vuonna päätin neuloa tasan kaksi joululahjaa ja sainkin ne valmiiksi tänään. Huivit menevät isomummojen hartioita lämmittämään. Ensimmäinen huivi on tehty  tumman violetista 100% alpakkalangasta. Langan vyöte ei kuitenkaan tullut mukaan, eikä nimi nyt muistu mieleen. Ohje on Oscilloscope-huivi tämän syksyn Knitscene-lehdestä. Ravelrystä voi mallia myös vilkaista.  

Toinen huivi on Ravelryn ohjeen mukaan, hieman muunnellen, tehty Textured Shawl. Lankana tässä Shetland Deluxe, joka on villan, mohairin ja alpakan sekoite. Toimii mielestäni hienosti huivilankana.

Huivien värejä oli hankala saada tänään kuvattua, mutta hengityksen huuru kyllä ikuistui toiseen kuvaan. Puut ovat täällä Savossa saaneet mitä kauneimman lumihunnun ja niitä olen kyllä jaksanut pari päivää ihastella. Täydellinen joululook!

Lopuksi vielä oikein makoisaa joulunaikaa kaikille. T: Piparkakkukaupungin väki ja Annis

sunnuntai, 28. marraskuu 2010

Virkatut kuutiot ja yksi pipo.

Siinä kaikki mitä on ehtinyt valmistua, vaikka edellisessä kirjoituksessa niin kovasti hehkutin valmistuvia töitä. Pipo pitikin tehdä kiireellä, että ehtisi lämmittämään pakkasissa ja se valmistui juuri sopivasti. Lankana Sandnes Duet. Lanka osoittautuikin melko täydelliseksi pipolangaksi. Villan ja puuvillan sekoitus ei pistele ja neuloksesta tuli tarpeeksi napakkaa ja paksua, joten tuulikaan ei juuri pääse pipon läpi. Ohjeena peruspipon ohje  5o1n joustimella. Hieman liian pitkäksi tuli pipoa neulottua, mutta mahtuupahan sitten kookkaampikin kampaus hattuun mukaan. Sen verran kuitenkin jäi tuo pituus mietityttämään, että langanpää on yläosasta vielä päättelemättä...

Kuva on aavistuksen hämärä, mutta niinhän ne tähän vuoden aikaan usein ovat. Tänä vuonna pimeys ei ole minua harmittanut vielä ollenkaan. Ehkä se on valoiseen aikaan tehtyjen vaunulenkkien tai innokkaan joulun odotuksen ansiota. Joulun odotus onkin tänä vuonna paisunut aivan ennennäkemättömiin mittoihin. Tiedossa on ensimmäinen joulu pitkään aikaan, kun saan viettää oikein pitkän joulun ihan vapaalla. 

 

Pidempiaikainen projekti on ollut virkkaamalla päällystetyt kuutiot vauvan ja varmaan hyvin nopeasti taaperon leikkeihin. Idean sain jo kesällä ja tilasin puuvillalankaa ja vaahtomuovikuutiot odottelemaan. Neliöitä onkin tullut virkattua pitkin syksyä. Sen tarkempaa suunnitelmaa raidoituksista ym. en tehnyt, vaan tein aina kulloisenkin inspiraation mukaan ja yritin käyttää mahdollisimman hyvin langan hyödyksi, ettei langanloppuja jäisi paljon lankalaatikkoihin pyörimään. Neliöt on virkattu puolipylväillä ja lopuksi yhdistin ne kuutioksi kiinteillä silmukoilla. Lankana Mandarin Classic. Kuutioiden mitat ovat 30x30x30 ja 20x20x20. Pienin kuutio 10x10x10 odottelee vielä päällysteitä. Vaahtomuovipalat ovat jämäköitä, joten luultavasti nämä käyvät myös jakkaroista sitten myöhemminNyt hauskinta taitaa olla raitojen rapsuttelu ja pienemmän kuution siirtely.

sunnuntai, 17. lokakuu 2010

Helmat liehuen.

Kesän lopulla päätin aloittaa jonkun neuletyön itsellenikin. Minulla on ollut jo pitkään varastossa kauniin sinistä Dropsin Alpacaa, josta jo kertaalleen yritin villatakkia muutamia vuosia sitten. Tuolloin takki päätyi lopulta purkuun, vaikka malli ihana olikin. Toteutus vain epäonnistui.

Olen jo jonkin aikaa toivonut villatakkia, jossa on edessä liehuvat helmat. Päädyin vinguttamaan luottokorttia Ravelryssa ja hankin Wispy Cardin ohjeen. Drops Alpaca ei tälläkään kerralla suostunut helpolla yhteistyöhön. Takista oli koko ajan tulla liian suuri. Lopulta vaihdoin puikot puolta kokoa pienemmäksi kuin ohjeessa ja päädyin lasten koon silmukkamäärään. Pituutta tein takkiin enemmän kuin ohjeessa. Halusin takista sellaisen kotivillatakin, joka on helppo vetäistä päälle satunnaisesti viluttaessa tai kauppareissulle lähtiessä.

Kuvaussessio meni ihan riehumiseksi. Ja ei, en osannut tehdä hienoja ja elegantteja hyppyjä, mitä nykyisin paljon näkee varsinkin ihmisten matkakuvissa. Ehkä olisi pitänyt neuloa vielä pidemmät siivet.

   

keskiviikko, 13. lokakuu 2010

Kuin sieniä sateella.

Syksy on kesän ohella lempivuodenaikani ja usein kesän lopulla onkin vaikea päättää olisiko haikealla mielellä kesän loppumisesta vai innoissaan syksyn tulosta. Tänä vuonna syksyn tulo tuntui oikein virkistävältä ja pikkuhiljaa aikaakin on alkanut löytyä edes hiukkasen myös kotona puuhailuun. Toki myös nelikuukautisen pojankin kanssa olemme alkaneet puuhailla enemmän myös kodin ulkopuolella. Vajaa kuukausi sitten kävimme sieniretkellä, tosin sienet kerättiin mukaan digitaalisessa muodossa ja pienemmän retkeilijän tärkein tehtävä oli nukkua hyvät päiväunet raittiissa ilmassa.

Eräänä päivänä sain myös viimeisteltyä jo keväällä valmistuneet vauvan housut. Housut odottelivat koko kesän kuminauhaa. Onneksi lopputulos on sen verran reilu, että mahtuvat vieläkin, vaikkakin housujen käytännöllisyys ei kyllä vielä vakuuta. Ohje on Erika Knightin Pehmoisia neuleita pienokaiselle- kirjasta. Lankana Sirdar Baby Bamboo. Hienosti kuitenkin housuihin mahtuu kestovaippakin. Pisteitä siis ainakin siitä.

 

Neuleita on pikkuhiljaa valmistumassa kuin niitä kuuluisia sieniä sateella. Kova innostus olisi lukemattomiin eri malleihin, samaa on tuntunut olevan liikkeellä muillakin neulojilla. Toinenkin lempiharrastus on taas syksyn tullen saanut uutta potkua. Leivonnaisia valmistuu useamman kerran viikossa. Erityisesti pidän erilaisista amerikkalaistyyppisistä herkuista ja tänä syksynä onkin kokeiltu muun muassa kurpitsapiirakkaa ja pekaanipähkinäpiirakkaa.

keskiviikko, 18. elokuu 2010

Vauvan tumput

Syksy on vihdoinkin tuloillaan. Tänään iloittiin pilvisestä päivästä ja siitä, että sisälläkin sai pitää täyttä vaatetusta päällä. Syksy mielessäni päätin tehdä liivistä jääneestä Baby Cashmerino-langasta lapaset. Ohje on oma, tosin varmasti samantyyppisiä lapasia löytyy muualtakin. Silmukoita loin 28. Ensin neuloin suljettuna neuleena 3 sukkapuikoilla helmineuletta n. 12 riviä, tämän jälkeen 1o1n joustinneuletta n. 10 riviä ja sitten 4 puikoilla sileää tarvittava määrä. Loppuun normaalit lapaskavennukset. 

Äidin tekemistä tumpuista taisi tulla ihan mieleiset. Kädessäkin pysyivät kuvaussession ajan. Jää nähtäväksi miten käy käytännössä.